VIISI MINULLE TÄRKEÄÄ ASIAA TYÖNOHJAUKSESSA

Matkani työnohjauksen parissa on ollut intensiivinen, tehokas sekä täynnä uusia kokemuksia ja oivalluksia. Kaksi ja puolivuotinen koulutus päättyi maaliskuussa 2019 ja niin pitkä on myös minun matkani työnohjaajana tähän mennessä. Vaikka olen vieläkin matkalla ja opin jatkuvasti uutta, on tässä vaiheessa hyvä pysähtyä ja miettiä mitä olenkaan jo oppinut. Millainen työnohjaaja minusta on kasvanut? Mitkä asiat koen tällä hetkellä tärkeiksi työnohjauksessa? Vastaan noihin kysymyksiin esittelemällä viisi minulle tärkeää asiaa työnohjauksessa tällä hetkellä.

”Vasta-alkajana tulkista työnohjaajaksi.
Mikä on tieni?
Kirjallisuus puhuu uudelleen ja uudelleen antaen vinkkiä tulevaan, entä
mitä teen, mikä on tärkeää?”

Dialogisuus

Mielestäni työnohjauksen yksi tärkeimmistä elementeistä on dialogisuus. Minulle dialogisuus tarkoittaa kuuntelemista ja aitoa läsnä olemista ohjattavalle ja hänen asioilleen. Se on pysähtymistä hetkeen, tässä ja nyt -olemista sekä rauhoittumista. Avoin dialogi edellyttää luottamusta ja rehellisyyttä. Haluankin työnohjaajana olla ohjattavalle läsnä rehellisenä, omana itsenäni. Olen luonteeltani rauhallinen ja pohdiskeleva. Toivon, että olemukseni osaltaan auttaa luottamuksen syntymiseen.

On ollut hauska huomata, kuinka työnohjaajaopintojen aikana dialogisuus on alkanut ilmetä myös muussa elämässäni. Nykyään elän huomattavasti enemmän keskittyen juuri meneillään olevaan hetkeen ja stressaan vähemmän! Toivon, että ohjattavani voisivat oppia dialogisuuden avulla tuntemaan samoin.

Opiskelujeni aikana olen usein saanut kokea tulleeni kuulluksi. Se tunne on niin hieno, että haluan itsekin tarjota tuon tunteen ympärilläni oleville ihmisille. Jokainen on tärkeä ja jokaisen ajatukset ovat tärkeitä!

”Tässä hetkessä
oikeaan keskittyminen
näkeminen, kuuleminen,
pysäyttäminen.”

Oppiminen ja kehittyminen

Minulle oppiminen ja kehittyminen on tärkeää. Haluan pysyä koko ajan liikkeessä, eli pysyä aktiivisena ja tehdä asioita niin, että saan uusia kokemuksia ja kasvan niiden kautta sekä ihmisenä että työntekijänä. Työnohjaus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja nyt minä voin työnohjaajana tarjota ohjattavilleni mahdollisuuden siihen, mitä pidän itse tärkeänä. Itse opin parhaiten juuri vuorovaikutuksen kautta. Työnohjauksessa minua viehättääkin ajatus siitä, että työnohjaaja toimii ikään kuin peilinä, tasa-arvoisena keskustelukumppanina ohjattavalle ja tämän oppimiselle ja kehittymiselle.

Työnohjauksessa rakennamme ohjattavan kanssa keskustellen yhteistä ymmärrystä hänen kokemuksistaan. Olen huomannut, että monet ohjattavat kokevatkin työnohjauksessa puhumisen tärkeänä omien ajatusten jäsentämisessä. Tavoitteenani on auttaa ohjattavaa tarkastelemaan kokemiaan asioita monesta eri näkökulmasta. Pyrin myös houkuttelemaan ohjattavan reflektoimaan, eli pohtimaan omaa toimintaansa ja itseään niin, että ajatukset, tunteet, merkitykset ja toiminta tulevat näkyviksi.

Myös työnohjaajan itsensä tulee pitää huolta oman ammattitaitonsa kehittämisestä ja työssä jaksamisestaan. Ajatukseni on kehittää itseäni ja pitää ammattitaitoani yllä tekemällä työnohjauksia ja reflektoimalla tietoisesti tekemistäni. Haluan myös haastaa itseäni kokeilemaan erilaisia menetelmiä ohjauksissani. Kirjallisuuttakaan en aio unohtaa!

”Minä ohjaajana – raikkaana, rehellisenä
Aktiivisena osallistujana
omana itsenä
hetkessä läsnä
yhdessä ajatellen
yhteiseen ymmärrykseen.”

Prosessi

Työnohjauksen tulee olla selkeä prosessi. Koen, että jokainen työnohjauskerta on oma pieni prosessinsa, joka on sidoksissa isompaan, pidempään työnohjausprosessiin. Prosessin toteutuminen ja onnistuminen vaatii selkeiden tavoitteiden määrittelemisen työnohjaukselle. Tavoitteet auttavat sekä ohjattavaa että ohjaajaa keskittymään olennaiseen, ne ohjaavat keskustelua ja näin ollen koko prosessia. Pitää kuitenkin muistaa, että hyvätkin tavoitteet voivat prosessin aikana muuttua ja niitä on hyvä tarkistaa silloin tällöin prosessin edetessä.

Koen että työnohjaajana minun vastuullani on se, että työnohjauksesta muodostuu prosessi. Minun tehtävänäni on huolehtia, että keskustelumme etenee kohti asetettujen tavoitteiden toteutumista. Näin ollen ohjattava voi rauhassa keskityttyä juuri sen hetkiseen ajatukseensa, ongelmaansa tai toimintaansa.

Prosessissa minua viehättää myös ajatus siitä, että kaiken ei pidä tapahtua juuri nyt, eikä kaikkia asioita voi ratkaista heti. Prosessi antaa oppimiselle ja kehittymiselle aikaa ja rauhaa. Uskon, että prosessissa syntyneet uudet ajatukset ja oivallukset sekä oppiminen ja kasvaminen ovat kestävämpiä, koska niiden syntymiseen on käytetty aikaa ja niitä on pohdittu monesta eri näkökulmasta.

”Tässä ja nyt, asia kerrallaan -ajatus
sitten kun -elämän rinnalle.
Muita varten kehittyen
-omaa elämänsuuntaa vahvistaen.”

Työhyvinvoinnin parantaminen

Työhyvinvointi on minulle erittäin tärkeä asia. Työ vie suuren osan ihmisen ajasta, joten on tärkeää, että työssä viihtyy ja että se myös antaa tekijälleen jotain. Valitettavan usein kuulee tarinoita väsähtäneistä, työhönsä tyytymättömistä ihmisistä. Yksi merkittävimmistä syistä miksi hakeuduin työnohjaajakoulutukseen, on juuri se, että haluan omalta osaltani olla rakentamassa parempaa työelämää ja toivon, että työnohjaajana voin olla auttamassa ihmisiä voimaan paremmin omassa työssään ja jaksamaan työelämässä.  Jaksava ja innostunut työntekijä on myös koko työelämän etu: hän on varmasti tekemisissään tehokkaampi ja idearikkaampi!

Työnohjaus on erinomainen mahdollisuus työhyvinvoinnin parantamiseen. Työnohjaus antaa ohjattavalle hetken, jolloin hän voi rauhassa pysähtyä pohtimaan työtään. Reflektoimalla itseään ja toimintaansa ohjattava voi tehdä havaintoja ja oivalluksia työhönsä liittyen ja muuttaa toimintaansa toivottuun suuntaan.

Työnohjaajan avulla voidaan miettiä mitkä asiat ovat ohjattavalle tärkeitä ja voimaannuttavia ja mitkä asiat työssä puolestaan vievät voimavaroja. Tällaisen voimavarakeskustelun avulla ohjattava toivottavasti löytää itsestään ja työstään ne asiat, jotka parantavat hänen työhyvinvointiaan. Minulle työnohjaajana olisi hienoa, jos ohjattavani kokisi työntekemisen iloa!

”Tässä minä, pysäyttäjänä
työelämän hyvinvoinnin
rakentajana.”

Yksilöllisyys ja ainutkertaisuus

Jokainen työnohjausprosessi on aina omanlaisensa. Koen tärkeäksi sen, että työnohjaajana pystyisin vastaamaan ohjattavan tarpeisiin ja toiveisiin. Ohjausprosessin edetessä on tärkeää silloin tällöin tarkistaa, että ohjaus etenee asiakkaan toivomalla ja hänelle sopivalla tavalla.

Voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus on antanut minulle valmiuksia toimia työnohjaajana dialogisesti, reflektiivisesti, narratiivisesti ja ratkaisukeskeisesti. Nämä viitekehykset ja niiden menetelmät painottuvat tekemissäni työnohjausprosesseissa eri tavalla riippuen ohjattavasta ja tilanteista.

Mainitsin jo aiemmin, että haluan pysyä koko ajan liikkeessä, eli pysyä aktiivisena ja tehdä asioita. Liikkeelläolo on minulle tärkeää myös fyysisesti. Siksi minua kiinnostaa toiminnallisuus työnohjauksissa. Tulen käyttämään ohjauksissani toiminnallisia menetelmiä silloin, kun niille on sopiva tilaisuus ja silloin, kun asiakaskin kokee ne häntä palveleviksi. Olisi esimerkiksi hienoa kokeilla tehdä työnohjauksia kävellen luonnossa! Uskon, että siellä ajatuksille on enemmän tilaa ja siellä voi syntyä aivan uudenlaisia oivalluksia. Itse saan monesti parhaat ideani ja ajatukseni lenkillä tai uidessani uima-altaan päästä toiseen. Liikkuessani asiat ja ajatukset tuntuvat myös positiivisemmilta ja haluan saada tuota positiivisuutta myös työnohjauksiini!

”Arkuudesta tutkivaksi
tilannetta lukevaksi
työnohjaajaksi.
Ja siinä, mikä viehätys ja
kasvun vahva voima!”

(Lainaukset ovat omia sanojani tai ystävieni ajatuksia minusta työnohjaajana. Runomuotoon ne on kirjoittanut kouluttajamme Päivi Jordan-Kilkki.)

Close Menu